Oma Mua, 2000, 22.
06., s. 1, 2.Oma Mua, 2000, 22.
06., s. 1, 2.
Lehtimiehet vastavuttih Estounien mual
Dekoin D'ela
Kezäkuun allus Estounies vastavuttih lehtimiehet, kuduat tuldih tänne kogo fenno-ugroin "muailmaspäi". Piettävännü oli joukkoviestimilöin edustajien "püörüþü stola". Sil lehtimiehet kaceltih, kui olis luadie muga, gu suomi-ugrilazet rahvahat suadas tiediä omas ièes enämbän. Mugaþe oli paistu täs, milleh lehtimiehet voidas käüttiä omas ruavos nügüaijallizii ühtevüspiendän neuvoloi. Vietto piettih SOROS -fondan avul. Suomi-ugrilazet lehtimiehet vastavuttih ihan täh jüttüöh ezmäzen kerran.
Olemmo ühtü roduu
Nengaleite luadihes istouries, gu karjalazien heimorahvahat eletäh ülen loitton toine toizes. Suomi-ugroi eläü kui suuren Ven'an eri èuppulois, mugai Suomes, Estounies, Norvegies dai, pidäü-häi muga olla, Vengries. Pahakse mielekse monet meis ei ni tietä, gu, sanommo, "kaidusilmü" hantu libo mansi on meijän kel ühtü verdü, a "leveiroþa" nganasuanu, kudamal rounugo kaèèuo vähä mida on ühtenmostu karjalazenke, odva vai ei ole meigäläzen velli. Pienettävät kazvol mari da komi ollah meil omat, èomaizet udmurtu da mordvalaine seþo ollah samua roduu. Ühtelläh on muga. Dai tiijämmö müö omas ièes ülen vähän. Muamankieletgi monien meijän ollah erilazet, ellendiä töine tostu on ülen jugei. Sendähgi kaèotah suomi-ugrat omah ièèeh "elävälleh" vaigu silloi, konzu kerävütäh ühteh kaikenmoizil festifualiloi, konferentsieloil da kerähmölöil.
Suomi-ugrilazen lehtimiehen ruado oli Jänedas
Lehtimiehilöin "püörüþü" stola piettih Estounies Jäneda -kohtazes kezäkuun 1.-4. päivinnü. Sen hommattih Tallinan INFO-keskus (SURI), kuduan piämiehennü on estounilaine mies Andres Heinapuu. Sinne müös kuulutah Suomen da Ven'an edastajat. INFO-keskus (alustanduvuozi 1993) on moine järjestö, kuduan ühtennü miärittehennü on kannattua suomi-ugroi da auttua heile pidiä ühtevüsvälii toine toizenke. Sen hantuzis on äijü tieduo nämis kanzois. Ohtelläh kui sanou ièe Andres Heinapuu, kerata fenno-ugroin uudizii da viestilöi kebjei ei ole. Täkse päiviä INFO-keskus ei või pidiä omua ruaduo, kui pidas moizel nimizel järjestöl. Ruadajuagi tas äijiä ei ole. Se, gu fenno-ugrat eletäh toine toizes vägi palal, andau tiediä omas ièes. Erähien rahvahienke ühtevüttü ei stuaninuh pidiä tässähgi. A net, kuduat vie opitah tüöndiä viestii omas ièes, ruatah sidä vai omua himuo müö dai ei anos. Täkse aigua on vai üksi suomi-ugroin lehti - KUDO+KODU, kudaman luajitah Joðkar-Olas (Mari El). No sen piätoimittai Vladimir Kozlov paheksiu sidä, gu täh kirjuttau vähä ken. Liþäkse on olemas moine Fenno-ugroin viestinkandai, kudaman seþo varustetah Joðkar -Olas. Ga ühtelläh erähät lehtimiehetgi nähtih sen "püörüþäs stolas" ezmäzen kerran.
Fenno-ugrat eletäh, voibi sanuo, tiedämättäh da kuulemattah toine toistu. Sendäh estontsat piätettihgi pidiä lehtimiehilöin vastavuksen, gu ühtes paista, kuibo olis parembi pidiä keskenäh "sobuu". Kai lehtimiehet alkirjutettih sobimuksen, kudamas uskaldettihes pidiä ühtevüttü toine toizenke. Mainitettavakse, kui sanoi meile ièe Andres Heinapuu, estounilaine lendistö ülen rakkahal suomi-ugrilastu ainehtu ei ota, a TV:s sidä ei ni ole olemas.
Vietol oli kuèuttu karjalaziigi. Meigäläzis sinne kävi kuuzi hengie: meijän radivon da TV:n piätoimittai Aleksandr Jeremejev, vepsäläine runoniekku da Kodima-toimituksen ruadai Nikolai Abramov, suomelazen lehten Karjalan Sanomat toimittai Marina Petrova da Omas Muaspäi - tämän kirjuttai. Kaikkiedah lehtimiehilöi kogo fenno-ugroin "muailmaspäi" kerävüi 27: Mari Elas, Mordovies, Udmurties, Komin Tazavallas, Hanti-Mansiiskas, Taimiras, Sankt-Peterburgas, Norvegies, Suomes, Estouniespäi. Ei oliuh tulijua vai Vengriespäi. Pidiä "püörüþü stola" ugodihes parahite pruazniekkupäivinnü. Tailinas oldih menemäs èoman vahnan linnan päivät.
Estontsat otettih vastan lehtimienilöi hüvin. Varustuksis oldih kaikenmoizet dielot da ruavot. Tulendupiän þumalistat vastavuttih Tallinan piälikkölöinke da järjestölöin edustajienke. Meidü tervehtettih da vastattih kaikenmoizih küzümüksih Tallinan vice-meiru Liisa Pakosta, ulgoazieloin ministerstvan piämies Rein Oidekivi, ulgoazieloin da Tallinan meirien protokoloin ozaston johtai Merle Krigul, puolistusministran sovetniekku Eduard Odinets, fenno-ugrilazien kirjuttajien assotsiatsien piämies Arvo Valton, Estounien Lehtiliiton rehtori Tarmu Tammerk da erähät toizet.
Kaikinnu toizinnu piän fenno-ugrilazet lehtimiehet ruattih da paistih jo keskenäh. Oli ðeikuittu tas, kui fenno-ugrat ruvetah elämäh da olemah uvves vuozituhandes. Tiettäväine, suuren merkicüksen kai pandih INTERNETan käüttämizel. Ga ühtelläh mainittin, gu tädä mahtuo kaikil tänäpäi vie ei ole. Pahattavat dielot ollah Ven'an mual eläjil fenno-ugroil. Monilois lehten toimituksis paièi tavallistu telefonua ei ole olemas ni midä. Mida on paistavua INERNETas?
"Püörüþäs stolas" opittih sellittiä kai nämä da panna kai vait ühteh. Estounii ottau oman piäle iellehgi olla tuvennu kaikile meile da pidiä fenno-ugroi "ühtes". Kaiken, mida oli ehdotettuu ühtehizes vruavos, vietäh fenno-ugroin III. Suureh Kongressah, kudai pietäh Helsingis jo täi talvikuul. Ièe Andres Heinapuu on sih kuuluþu ristikanzu.
Fenno-ugrian "piä" nügöi on naine
Kaikkie, mida tapahtuu fenno-ugroin muailmas, silleh libo täileh ohjuau FENNO-UGRIA -järjestö, kudaman taloi seizou Tallinan ihan keskukses, Roosikrantsi-pihal. Suri-keskus seþo on sen alahine da piäzi toimeh järjestön projektan mugah. Jälgivuozinnu Fenno-ugrian piämiehennü oli Juak Prozes. Nügöi jo enämbi vuottu hänen sijas ruadau naine Krista Sürje.
Fenno-ugria on jo äiga ammuinejärjestö. Se alustettih vuonnu 1924 fenno-ugroin Suurel Kongresal kolmen muan välil - Suomen, Estounien da Vengrien. Piätavoittehennu sil oli ruadua fenno-ugrukanzoinke, kehittiä niiiöin kul'tuurua Estounien rajan tagua. Järjestõ tavoittau kannattua estontsoi, kuduat eletäh loitton omas muas. Krista Sürjen sanoin mugah, nügöi 50000 estontsua eläü muijal. Inehmistü huolestuttau se, kui tallendua heijän muamankieldü sie.
Tänäpäi Fenno-ugrias kaikkiedah ruadau kuuzi hengie. Oma kontor järjestöl on Tartusgi.
Suurdu dieluo fenno-ugria pidäü nuorienke. Jo 114 opastujua kaikis regionoispäi opastuu Tallinan da Tartun korgeiðkolis da aspirantuuras. Äijü nuordu on Ven'alpäi. Kai opastutah estounien kieldü. Joga vuottu Estounies pietäh sugukanzoin päivii, kul'tuurupruazniekkoi.
Nügöi Fenno-ugria varustuu Suureh III Kongressah. Konsul'tativnoin komitietan kauti jarjesto rubieu ezittämäh fenno-ugroin probliemoi sie. Estontsat ülen tahtottas, gu nelläs Kongessu olis heijän mual.
Muamankielel pidäü paista kois
Tämän pidas tiediä jogahizel perehel. Hozi juuret meil kaikil ollah samat, ga ühtelläh olemmo kai erilazet. Omal mual oma elaigugi. "...Oli oikein hyvä työ täällä. Mina uskon, että uusi media sopii meillä ihan hyvin. Olen aivan varma, että se tulee ja auttaa meitä... Totumme käyttämään sähköpostia, INTERNETtiä. Mutta kaikki menee turhaan, jos ei puhua äidinkieltä kotona, omalla maalla." Moizet sanat sanoi Lisa Hoivinheimo - Suomen ÛLE/TV2 toimittai. A Helsingin Sanomat- lehten ruadai Kirsikka Morning (häi vaste vai oli ajelemas Karjalah) smiettiü, gu karjalazil pidas olla rohkiembazinnu da ruveta ellendämäh oman muan da kielen èomuon da rikkahuon.